Nyt matka on päättynyt. Olen nukkunut kotiintultuani kaksi päivää meilkein yhtäjaksoisesti. Hereilläoloaikaa ei ole kertynyt paljoa yli 10 tunnin. Kolmantena päivänä edelleen västyttää, mutta olo on jo huomattavasti tasaisempi. Niinpä tänään aloitan arjen. Aloitan sen näkemällä kahta ystävääni.

Oikeastaan aloittelin jo eilen hieman kirjoittamalla muutaman mailin, jotka olivat jääneet kirjoittamatta matkallaolon takia. Kirjoitin sen lisäksi muutaman runon ja tällä tavalla edesautoin kokoelman hidasta muodostumista. Tai ei oikestaan, tahti on olllut kohtalaisen nopea tälle kokoelmalle. Pahinta on, että matkalla tuli kirjoitettua muutamia runoja, jotka ovat hyvin erilaisia kuin nykyisen tekeilläolevan kokoelma tuotokset. Se tarkoittaa, että olen jo siirtymässä seuraavaan (kirjoitus)paikkaan.

Mietiskelyt rutiinin saavuttaminen takaisin on sujunut kans kohtalaisesti. Matkalla mietiskelin hyvin epäsäännöllisiä aikoja. Joskus tunnin joskus vain viisi minuuttia riippuen päivästä ja seuraavasta päivästä, kuinka kauan viitsin valvoa.

Minulla on mieletön määrä asioita kerrottavana ja luultavasti kertoilen niitä hiljalleen kaikille. Ehkä runojen muodossa, ehkä puhuessani tai sitten täällä blogissa. Aina kun tulee luonnollinen sauma kertoa, kerron.

Tampereella on kotoisaa ja vaikka ulkolämpötila on kylmempi minulla on lämpimämpi kuin Gentissä missään vaiheessa.