Ei helvetti.

Tajusin nyt, että tämän asian olisi voinut tehdä ennemminkin. Ehkä en ole uskaltanut tai jotain, mutta nyt..

Olen taistellut tälle intialaiselle ystävälleni oikeutta jäädä Suomeen. Enkä ole tajunnut tätä aiemmin. Meiltä puuttuu tärkeimmät perustelut. Okei. Menen liian nopeasti. Tärisen juuri nyt kun tajusin mitä minun pitää tehdä. Se on kuin tajuaisi elämäntehtävänsä.

Tämä intialainen ystäväni on yksi ahkerimmista työntekijöistä, mitä tunnen. Siitäkin huolimatta, ettei hänelle makseta työstään penniäkään. Tämä ei nyt sinänsä ole se ongelma tai no osaksi se on. Yhteiskunta asettaa kysymyksen, millä hän elättää itsensä? No. Mielestäni yhteiskunnan olisi kannattavaa elättää hänet.

Hän tekee yhteiskunnalle sellaisen palveluksen tekemällä yhtesöllistä performanssia, että siinä jäävät aika monet muut kulttuuriteot jalkoihin. <-- Todisteet puuttuvat tästä väitöksestä, joten sellaiset pitää haalia kasaan. Eli alan tehdä selvitystä taiteen merkityksestä yhteiskunnalle, yhteisölle ja yksilöille, sekä tekijöille. Tarvin tähän apua yliopistolta.

Mitä aion tehdä tällä valmiilla systeemillä? Kaikkeni. Sellaisella selvityksellä on ihan mieletän arvo, kun aletaan keskustelemaan taiteen olemassaolon merkityksestä yhteiskunnassa ja siitä, kenen tulisi sitä rahoittaa Suomessa (tai missä tahansa muuallakaan).

Tehtävät työt lista on siis seuraava:

- selvitys taiteen merkittävyydestä yhteiskunnalle, yhteisöille ja yksilölle
- dokumentti yhdestä intialaisen ystävän performanssista, missä näkyy tämä merkitys välittömästi
- lue Aristoteleen Retoriikka, äläkä marmata huonosta suomennoksesta

*-*-*-*

Eilen tapahtui jotakin erikoista myös matkalla kotiin Janetelta ja Hennalta. Tajusin, että kaikki perusaistimme ovat vain illuusiota. Yhtäkkiä tunsin kuinka kuva silmissäni todellakin on vain kahden orgaanisen pallon sisään heijastettua valoa, kuinka kaukana se onkaan todellisesta maailmasta, mitä näen. Mitä kuulen. Kävelin puolet matkasta silmät kiinni, ja alkumatkasta se olikin aika vaikeaa, mutta sitten aloin saada tuntoaistini ja kuuloni niin herkäksi, että tunsin ja aistin vaihtelut ympärilläni. Tunsin noin metrin matkan maata jaloistani ympärille.