Vieraat ei päässykään käymään. No, siinä tapauksessa vois itse lähteä kyläilemään. Tänään on näyttelyn purkukin edessä. Ulkona on hieno sää. Voisi houkutella ihmisiä päiväkävelylle.

Olen ollut hyväntuulinen. Ja vailla sellaista kaunaa niin kuin ennen. Parempi kuin pitkiin aikoihin. Illalla puhdistelin taas muutaman kerroksen siitä isosta talosta. Järjestelin muutamia kirjahyllyjä ja arkistoja. Ehkä sitä joku päivä vielä muistaa mitä toiset ovat sanoneet ja kuka milloin ja missä.

Maiilma on mallillaan. Puhuskelevat lamasta. Mutta sehän on hyvä. Ainakin taiteelle, ja yhteisöille ja ihmisille muutenkin. Aina kun lamasta puhutaan, siitä puhutaan kuin se olisi maailman vakavin asia. Ihmiset joutuvat olemaan jouten. Joku köyhtyy muutama rikastuu. Muuten kaikki on ennallaan.